Lihaton lokakuu

Olga Temonen
Olga Temonen


20.10.2017

Nyt vietetään lihatonta lokakuuta. Minun ja perheeni elämä on ollut lihatonta vuodesta 2013. Mieheni Tuukka on ollut kasvissyöjä vuodesta -86.

Peruslinja on että meillä syödään kananmunia ja käytetään juustoja ja muita maitotuotteita, mutta ei lihaa eikä kalaa. Lapset eivät ole koskaan syöneet lihaa, kalakin rajoittuu kalaöljyyn.

Miksi kasvissyönti? Minä itse olin ennen Tuukan tapaamista ihan tavallinen sekasyöjä ja kasvissyönti näyttäytyi minulle lähinnä haihatteluna ja erikoisuuden tavoitteluna. Sitten tapasin Tuukan ja ihastuksen huumassa halusin kokeilla millaista se olisi, elää ja kokata ilman lihaa.

Jäin ihan koukkuun. Ajatus siitä, että en sulattele vatsassani kuollutta eläintä on miellyttävä. Siinä missä Tuukka uskoo että kasvissyönti vain yksinkertaisesti pitää hänet paremmassa kunnossa ja reippaana, minä iloitsen siitä ettei minun tarvitse, pärjään ilman, eikä ruoan mausta tarvitse tinkiä. Vanha hokema sitä, ettei kasvisruoasta tule täyteen on puppua. Jos lautasella on samat rasva-hiilihydraatti- ja proteiinimäärät, minä en ainakaan huomaa eroa.

Mitä meillä sitten konkreettisesti syödään? Ihan normaalia ruokaa, juureksia, kasviksia, riisiä, pastaa, ja kylkeen lihan sijaan soijaa, papuja, linssejä, tofua, hedelmiä, nyhtökauraa, härkistä, quornia, vaihtoehtoja piisaa. Viljoissa kasvissyöjien kannattaa suosia täysjyvää, sekä riisin lisäksi käyttää esim. kvinoaa ja tattaria.

Lisäksi ylimääräinen loraus oliiviöljyä joka ruokaan ei ole kenellekään pahitteeksi. Kalaöljykapseleiden lisäksi syömme jonkin verran lisäravinteita, lähinnä D-vitamiinia ja B12 vitamiinia. 

En pidä paasaamisesta enkä ehdottomuudesta. Ruoka on henkilökohtainen asia, ja minulle on aivan sama mitä vaikkapa ystäväni syövät. En myöskään ole luvannut kenellekään etten enää IKINÄ syö vaikkapa kalaa. Syön, jos siltä tuntuu, mutta nyt on hyvä näin.