Wholefoodismi – paluu luonnonmukaiseen ruokavalioon

Varpu Tavi
Varpu Tavi
Tietokirjailija


09.12.2011

"Tie terveelliseen ravitsemukseen on yksinkertainen: on palattava luonnonmukaiseen ruokavalioon."
Alfred Vogel

Nykyisin, kun kaikesta syömisestä on tehtävä trendi tai -ismi, puhutaan myös wholefood-trendistä. Tällä tarkoitetaan yksinkertaisesti paluuta takaisin juurille. Alfred Vogel puhui "täysiarvoisen ruoan" puolesta. Hänen ajatuksensa kumpuavat saksalaisessa kulttuuripiirissä jo viime vuosisadan alkupuolelta lähtien vaikuttaneesta Vollwerternährung-suuntauksesta, jossa ruokavalio perustetaan luomukasviksille, kokojyvävehnälle ja osittaiselle raakaravinnolle.

Ihmisiä ovat innostaneet myös erilaiset paleodieetit, joiden katsotaan edustavan kivikauden ihmisen tapaa syödä, siis aikaan ennen maanviljelystä. Paleogurut ovat laatineet dieettejä, joille yhteyistä on viljan ja maitotuotteiden karttaminen, mutta jokaisessa on omat painotuksensa ja sallitut poikkeamansa, ilmeisesti kunkin gurun omien mieltymysten mukaan. Arkeologien mukaan me emme varsinaisesti voi tietää, miten kivikauden ihmiset söivät, mutta siitä voidaan toki esittää valistuneita arvauksia. Paleodieettien ehdoton viljakielto asettuu outoon valoon, kun kuitenkin tiedetään että aina kun on ollut mahdollista, ihminen on syönyt myös villiviljaa, ja myös alkeellisia viljelystapoja on tunnettu ennen varsinaista maanviljelystä.

Viime aikoina suomalaisissa vähähiilihydraattisissa populaaritietokirjoissa on esitetty näkemys, että alunperin ihminen söi runsasrasvaisesti ja vähähiilihydraattisesti. Tutkimustietojen valossa tämä on parhaimmillaankin vain osatotuus. Löytyy sellaisia metsästäjä-keräilijäkulttuureita, joissa syötiin runsasrasvaisesti, mutta vastapainoksi myös lukuisia sellaisia, joissa syötiin juuri päinvastoin – ja lukuisia sellaisia, joissa syötiin siltä väliltä.

Koska koulutukseltani olen antropologi, minua on suuresti kiinnostanut kysymys, miten ihminen alunperin söi? Mikä voisi olla ihmisen terveyden, kauneuden ja toimintakyvyn kannalta ihanteellisin ruokavalio? Tämä pohdinta on ollut kantava teema uusimmassa kirjassani Maanantaisoturin dieetti.

Niin tutkimustietojen kuin käytännön havaintojenkin mukaan ihmiset ovat erilaisia siinä, minkälainen ruokavalio heille sopii. Heidät voidaan jakaa karkeasti kolmeen eri ryhmään: niihin, joille sopii runsasrasvainen ruokavalio, niihin joille sopii runsashiilihydraattinen ja niihin, jotka ovat siltä väliltä.

Tämän lisäksi on olemassa lukemattomia erilaisia ruokakulttuureita ja -perinteitä. Puhumattakaan sitten jokaikisen yksilön oman terveydentilan, aktiivisuustason ja mieltymysten asettamista ehdoista ja toiveista. Miten ihmeessä olisi mahdollista löytää kaikille optimaalisin dieetti?

Tätä kysymystä pitkään pohdittuani oivalsin, että kysymystä on lähdetty tarkastelemaan väärästä näkökulmasta: ei ole alunperinkään tarpeen määritellä kaikille ihmisille sopivinta makroravinnejakautumaa, toisin sanoen sitä, minkä verran rasvaa, proteiinia ja hiilihydraatteja heidän ruokavaliossaan pitäisi olla.

Sen sijaan olennaista on palata syömään sellaista ruokaa, jota omalla asuinalueella perinteisesti on syöty: luonnonmukaista ja jalostamatonta lähiruokaa. Painotukset hiilihydraattien, rasvojen ja proteiinin saannissa pitää sitten tehdä yksilön omien tarpeiden ja mieltymysten mukaan.

Polttavin ongelma nykyruokavaliossamme eivät ole rasvat tai hiilarit, vaikka niin kuumentuneesta karppauskeskustelusta voisi kuvitellakin, vaan se, että saamme ruoastamme liian vähän ravinteita suhteissa suureen energiamäärään. Ravinneköyhyys ja liika energiansaanti yhdistyneenä sohvaperunan ja nettinörtin elämäntapaan ovat syy ylipainoepidemiaan ja elintasosairauksiin.

Konkreettisia keinoja ravinneköyhän ruuan laadun parantamiseen olen esittänyt kirjassani useampiakin, mutta tässä vinkkinä muutama:

Omatekoiset myslit
Tee sekoituksia omien mieltymystesi mukaan. Jos et syö viljaa, käytä pähkinöitä, siemeniä, maamantelia (pitäisi jo saada Ruohonjuuresta), kookoshiutaleita, marjoja jne. Jos syöt gluteenitonta viljaa, lisää tattari- ja hirssihiutaleita jne. Jos vilja sopii, käytä kauraa. Jos siedät hyvin fruktoosia, lisää kuivattuja luumuja, viikunoita, aprikooseja tai tuoretta hedelmää juuri ennen syömistä. Halutessasi makeuta kuivatulla stevialla. 

Voit myös tehdä itse myslipatukoita evääksi. Herkullisia tulee esimerkiksi, kun liottaa kuivattuja viikunoita ja aprikooseja kanelilla ja ruususuolalla maustetussa vedessä yön yli, ja paahtaa miedolla lämmöllä siemeniä ja pähkinöitä. Tehosekoittimella siemenet ja pähkinät rouheeksi, joukkoon kuivahedelmä-kanelivesi, sekä sideaineeksi kuitua (tattarirouhetta, kaurahiutaleita, maamantelia, kauraleseitä, fibrexiä, psylliumia tms.). Lopuksi juoksevaa neitsytkookosöljyä ruokalusikallinen pari. Mikäli et käytä mitään viljatuotetta, pelkällä maamantelilla tai psylliumilla patukoista tulee pehmeitä, lähinnä lusikoitavia.

Suolasekoitukset
Käytä Herbamare-yrttisuolaa tai tee omia sekoituksia yrteistä, meri- tai ruususuolasta, merilevästä, chilistä jne.

Mausteöljyt
Laita keraamisen tai ruskean (vihreän) lasipullon pohjalle maun mukaan chilipalko, valkosipulinvarren paloja tai erilaisia yrttejä jne. Kaada päälle luomuoliiviöljyä, sulje korkki ja säilytä viileähkössä huoneenlämmössä valolta suojattuna.

Lisätietoja:

Varpu Tavi: Maanantaisoturin dieetti (Tammi 2012)